Team Finland Coed 2015 - 5 askelta kohti huippua: 16.-22.03.2015

Leiriviikon treenaamisesta kirjoitteli Viola, Satu, Säde, Niklas, Venla ja Sini!

 

Tämän blogipäivityksen teema on sisu ja suuri sydän. Gorillat ovat erityinen joukko ihmisiä, jotka rakkaudesta lajiin ja joukkueeseen haluavat yhdessä tehdä unelmista totta. Edellisellä viikolla joukkueen mukavuusalueen rajoja on koeteltu ja ne on nostettu täysin uudelle tasolle. Viime viikolla Gorilloilla oli 11 treenit, eli yhteensä 25 tuntia  hikeä, verta, kyyneliä, onnistumisia, sekä iloa. Alkuviikosta meillä oli leirille valmistavia treenejä, jotka sujuivat mutkattomasti. 

Teimme blogiryhmämme kanssa taulukon Skillz Gymin seinälle, josta voimme seurata joukkueen onnistumisia. Ideana oli, että taulukkoon tulee aina tähti, kun ohjelmakierroksella koko joukkue onnistuu yhdenaikaisesti esimerkiksi heittokohdassa, pyrtsissä tai stuntissa. Viikon aikana saimme taulukkoon paljon tähtiä ja tähtien keräys jatkuu edelleen. 

Viikonloppuleirille saimme valmennusavuksi Kennyn, joka oikeutetusti herätteli joukkueen urheilijoita nähtyään ensimmäisen täyden kierroksen. Töitä olisi tehtävä. "I don't know where to start." Joukkueella oli edessä pitkä leiriviikonloppu. Viikonlopun treenit olivat sekä fyysisesti, että henkisesti todella rankkoja.

Jo ensimmäisenä leiripäivänä Gorillat löysivät hyvän vireen asioihin. Ohjelman osia harjoiteltiin - sitten niitä harjoiteltiin lisää. Pikkuhiljaa yksi huomasi toisestaan kasvavan energiatason, ja Gorilloiden nälkä alkoi kasvaa. Joukkueessa oli aistittavissa koko ajan kasvava positiivinen energia, sillä ohjelma ja sen osat alkoivat sujumaan koko ajan paremmin ja näyttävämmin. Viikonlopun treenit sisälsivät sekä rankkoja ohjelmakierroksia, että kärsivällisyyttä vaativia siisteysharjoituksia.

 













Saimme myös viikonlopun aikana tyttöjen Team Finland – takit, tuularit ja kisapuvut.

 


















Laitoimme blogiryhmän kanssa ennen viimeisten treenien alkua positiivisuuslaput ja kynät kiertämään. Tauolla lappusia täyteltiin aktiivisesti, ja laput tulivat täyteen positiivisia ja tsemppaavia kommentteja (hauskoja unohtamatta). Oli ilo nähdä hymyjä, kun lappuja luettiin, joten pisteet meidän ryhmälle ;).  

Leirin  viimeisissä treeneissä urheilijoiden lihakset tärisivät väsymyksestä, mutta vain yksi sana oli kuultavissa Skillz Gymin hallissa: "uudestaan". Vaikka valmentajat ilmaisivat tyytyväisyytensä jo menneisiin kierroksiin, niin porukka pyysi lisäkierroksia. Palauttavaksi harjoitteeksi suunnitellulla markkeerauskierroksellakin nähtiin muutamia stuntteja. Joukkue puristi itsestään huippusuorituksia yksi toisensa jälkeen, vaikka kaikki olivat uupuneita. Ihmiset jaksoivat tsempata toisiaan ja itseään, sillä vain sisulla saadaan yhtä onnistuneita leirejä. 

Viimeisten treenien jälkeen söimme, ja palattuamme salin halliin valmentajilla oli urheilijoille yllätys. Ensiksi oli luvassa florida-teemainen palauttelu. Dresscodeksi  oli sovittu florida- aiheinen asu. Tanssimme mm. pää-olkapää-peppu-polvet-varpaat –biisin tahtiin Jarkon ja Bean vetämänä. Oli hauskaa nähdä, kuinka kaikki joukkueen jäsenet heittäytyivät mukaan, vaikka leiri olikin ollut rankka. Palauttelun jälkeen valmentajat yllättivät meidät. Menimme lämmitettyyn sisähalliin pelaamaan beach volleytä lämpimälle hiekalle. Fiilis oli kuin olisimme jo ihanassa Floridassa.

  



Ahkeran treenaamisen, ohjelmaan keskittymisen ja väsymyksen keskellä ei huomaakaan ihmisiä  jotka työntävät meitä eteenpäin ja auttavat hyvin arkisissakin asioissa. Ensimmäiseksi tulee mieleen meidän mahtavat valmentajat, joita ilman ohjelmasta ei tulisi mitään. On upeaa nähdä, miten hekin laittavat itsensä likoon, jotta urheilijoilla olisi mahdollisimman hyvät oltavat ja että ohjelma näyttäisi mahdollisimman hyvältä. Tietysti myös varamiehemme ovat hyvin tärkeitä. He osaavat melkein joka urheilijan paikat ja laskut ulkoa. Varamiehet myös aina spottaavat (ja myös ulkopuoliset spotterit) meidän stuntteja ja pyrtsejä. Ilman spottereita ei olisi mahdollista, että pääsisimme treenaamaan näin paljon ja kovaa. Kiireessä sitä unohtaa myös koordinaattorimme Sirpan, jota haluaisimme kiittää. Sirpa on aina paikalla ilahduttamassa sekä valmentajia, että urheilijoita ihanalla hymyllään. Sirpa osaa sekä valmentaa, että hoitaa kaikki joukkueen asiat valittamatta, siksi monet sanovatkin : "Sirpa hoitaa". Miten pärjäisimmekään ilman meidän ihanaa ilopilleri-koordinaattoriamme? 

Päätimme blogiryhmän kanssa kerätä Sirpan positiivisuuslapun blogiin. 
Alla kerättyjä kommentteja Sirpasta : 

"Sirpa, who has  nerves of steel"

"korvaamaton koordinaattori"

"loistava jojo, sekä mahtava asioiden hoitaja"

"Sirpalla on kyl kaikki narut hallusssa"

"lyhyessä ajassa tullut korvaamattomaksi "

"paras koordinaattori ja aina positiivinen "

"Meidän oma live-Google"

"söpö hymy ja super manageri"

"Upeasti hoitanut joukkueen asioita ja tullut lyhyessä ajassa korvaamattomaksi, aivan ihana"

"taitava tyyppi : taitava koordinaattori, mutta myös taitava valmentaja "'

"SIRPA: Super, Ihana, Rakastettava, Positiivinen, Ahkera "

"Sirpa on meidän puuttuva palanen"

"Luulis et hermoja kiristää ku hoitaa tälläsen Gorillalauman asioita, mut ei, Sirpa vaan kiristää tahtia"

"Auttaa aina hymyssä suin ja jakaa joukkueelle positiivista mieltä"

"HUIKEE"

"SOS: Sirpalle on soitettava"

"En mä tiedä, kysy Sirpalta"

"hommat hanskassa"

"ihanan positiivinen ihminen"

"Hoitaa Gorillojen asioita tosi hyvin, ja on valmentajien tukena"

"Sirpa laskee summia, ihmisiä, laskuja, kaseja, ihan kaikkea! "

"aikatauluttaminen"

"Sirpa pelastaa = the pelastaja"

"Sipe hoitaa! "

"Super-Sirpa"

"en uskalla enää tehä yhtään mitään, koska Sirpa tekee kuitenkin kaiken paremmin " 

Selviydyimme rankasta leiristä yhtenäisenä joukkueena ja oli ilo nähdä, kuinka valmentajat sekä urheilijat kiittivät onnistuneesta leiristä toisiaan. Leiri oli sekä fyysisesti, että henkisesti rankka. Oli kuitenkin  ihanaa nähdä, kuinka joukkueenjäsenet sekä valmentajat pitivät toisistaan huolta. Jos jollain urheilijalla oli huono fiilis, niin muut joukkueenjäsenet halasivat ja kannustivat tätä ja positiivinen ilmapiiri levisi. On tärkeää, että joukkueenjäseniä tuetaan ja kaikki tuntevat itsensä tärkeäksi. Sen lisäksi, että leiri sai ohjelmamme näyttämään 1000 kertaa paremmalta, niin mielestäni vielä tärkeämpää oli leirin tuoma motivaation ja yhteishengen kasvu. Koimme monia vastoinkäymisiä, mutta selviydyimme niistä. Huomasimme oman kehityksemme ja se kannusti meitä. Vaikka ohjelmamme edistyikin paljon ja nopeasti, uskomme sen menevän vielä enemmän ja nopeammin eteenpäin, sillä joukkueemme on hyvin motivoitunut ja valmis antamaan kaikkensa. 

Suunta on kohti unelmiamme!

-Niklas, Säde, Sini,  Satu, Viola, Venla

Team Finland Coed 2015 - 5 askelta kohti huippua: 9.-15.03.2015

Edellisviikon treenaamisesta raportoi Sofia, Nele, Minttu, Juho, Erika ja Pinja!

Päätimme kirjoittaa hieman erilaisen tekstin ryhmän kanssa ja päädyimme aiheeseen varamiehet ja spotterit. Lajimme on taitolaji ja harjoittelukauteen kuuluu paljon epäonnistumisia kun uusia taitoja harjoitellaan. On tärkeää että lajin osa-alueita harjoiteltaessa paikalla on myös spottereita varmistamaan, että kaikki saadaan turvallisesti kiinni jos juttu epäonnistuu. Se on ollut meilläkin nyt erityisen tärkeää, että saadaan paljon spottereita paikalle, jotta kykenemme turvallisesti tekemään mahdollisimman paljon ohjelman juttuja samaan aikaan. Jotta onnistuisimme tavoitteessamme että saataisiin tehtyä puhdas ohjelma kuukautta ennen kisoja, niin tämän viikon perjantaille oli laitettu deadline pyrtseille, eli ohjelman pyramidien täytyi mennä niin hyvin että saataisiin kuvattua ne videolla onnistuneina. Ne onnistuivatkin oikein hyvin mikä tsemppasi joukkuetta huomattavasti! 

Myös se on tärkeää, että tekee omantasoisia juttuja. Tietysti itseään saa haastaa, mutta järkevästi. Eihän sitä muuten opi uusia taitoja jos ei kokeile! Osa varamiehistä pääsi tällä viikolla poissaolojen takia tekemään ohjelmaa ja oli he suoriutuivat siitä hienosti.

Tästä pääsemmekin varamiehiin. Meillä on tällä hetkellä varamiestiimissä 6 henkilöä, 3 tyttöä ja 3 poikaa. Vaikka he eivät pääsekään treenaamaan niin paljon kuin kisajoukkue, niin he ovat silti yhtä tärkeitä. Treenaaminen on heillä enemmän itsenäisempää, mutta yhtä tehokasta kuitenkin. Kyllähän se raastaa kun sanotaan että et ole päässyt kisajoukkueeseen, mutta se ei välttämättä ole aina niin huono asia. Varamiehille annetaan suuri urakka opetella kaikki kisaohjelman laskut (esim. nousija-varamies opettelee jokaisen kisaohjelmassa olevan nousijan laskut), sillä jos jotain käy niin varamies pystytään heittämään keskelle ohjelmaa ja silloin täytyisi laskujen olla hallinnassa että päästään ohjelmaa tekemään. Tietty se on täysin erilaista opetella laskuja/markeerata ohjelmaa vierestä katsoen, kuin sitten yhtäkkiä olla tekemässä sitä matolla. Varamiehen rooli on siis erittäin tärkeä, vaikka voisi ajatella toisin.

Palkitsimme blogiryhmän kanssa viikon treenaajan lahjakortilla kiropraktikolle! Viikon treenaajaksi valittiin henkilö, joka on osoittanut erinomaista motivaatiota ja halukkuutta treenata. Hän on omatoiminen ja antaa kaikkensa aina treeneissä ja treenien ulkopuolellakin sekä omaa mahtavan asenteen lajia ja joukkuetta kohtaan. Hän tsemppaa joukkuetta aina ja on ahkerasti käynyt treenaamassa kisaohjelman juttuja vapaaehtoisissa stunttitreenissä. Viikon treenaaja on: Natalia Bartholdi! Onneksi olkoon ja jatka samaan malliin! :)

Kiitos myös joukkueen ulkopuolisille spottereille jotka tulivat spottaamaan pyrtsejä kun niitä tehtiin ekoja kertoja kokonaiseen ohjelmaan.

 

-Soffe, Nele, Minttu, Juho, Erika ja Pinja