Rakas päiväkirja,
Kirjoitan sinulle nyt ensimmäistä kertaa, koska et ole
aiemmin vastannut kertomuksiini.
Mennyt viikko oli raskas mutta palkitseva! Reissuun lähtö
lähestyy kovaa vauhtia ja kisat ovat enää reilun kolmen viikon päässä. Tämä
näkyy myös tekemisessä kannustuksen, kolhujen, hienojen onnistumisien ja pienten
loukkaantumisien muodossa. Treenaamisen ei ole tarkoituskaan olla helppoa, koska
muuten kaikki tekisivät samaa. Raskas työ pitää tehdä nyt eikä sitten myöhemmin,
jotta kisoissa voi nauttia sen tuottamasta hedelmästä.
Maanantai
Viikko alkoi treenejä edeltävällä ravintoluennolla. Oli
kyllä omasta mielestäni hyvää settiä! En ole ennen saanut vastaavaa tietoiskua
ja aiempi tietämykseni aiheesta on koostunut lähinnä lapsena opitusta
lautasmallista ja sieltä täältä kuulemistani pienistä tiedonjyvistä. Luennolla
käytiin läpi varsin perusasioita, mutta ainakaan itselleni kaikki ei ollut
itsestään selvää tai vanhan toistamista. Oppien myötä sain paremman
kokonaiskuvan ravitsemuksesta ja näitä oli hyvä siirtää käytäntöön heti viikon
aikana. Viikolle ei lopulta osunutkaan yhtään varsinaista lepopäivää (shame on
me!), mutta tästä huolimatta virtaa tuntui riittävän hyvin!
Itse treenit alkoivat yhteisien viikkotavoitteiden
määrittämisellä, jonka lisäksi jokainen keksi itselleen oman henkilökohtaisen viikkotavoitteen.
Harjoitusten aikana hankaliin kohtiin saatiin hyviä toistoja ja etenkin heitot
alkoivat mennä varsin mallikkaasti.
Tiistai
Tiistaina joukkueella ei ollut yhteisiä treenejä. Lepopäivät
ovat tärkeä osa jaksamista, jotta lihaksisto ja hermosto pääsee palautumaan,
eikä kenellekään tule ylikuntoa. Omalta osaltani ilta kului ”palauttavan akron”
ja pienten venyttelyjen muodossa.
Keskiviikko
Keskiviikkona harjoittelimme yhdessä juniorisekamaajoukkue
Blackbackzin kanssa. Harjoituksen runko oli, että molemmat joukkueet
lämmittelivät ohjelman taidot läpi, jonka jälkeen lopputreenistä esiinnyimme
toisillemme. Treenin aluksi joukkueiden kesken muodostettiin tsemppipareja, jotka
kannustivat toisiaan esityksissä. Aluksi tutustuimme tsemppiparini kanssa pikaisesti
toisiimme, minkä jälkeen kumpikin kävi läpi, missä kohdissa ohjelmaa kaipaa
erityisesti lisätsemppiä. Molemmat joukkueet esittivät ohjelmansa muutamaan
otteeseen ja yleisön ja erityisesti tsemppiparien tuoma kannustus auttoi
kaikkia yltämään hienoihin suorituksiin.
Torstai
Torstaisin joukkueella on ohjelmassa stunttitreeni, jonka
painopiste on henkilökohtaisten paristunt-taitojen kehittämisessä. Alkuun käymme
läpi perustaitoja niin, että pareja sekoitetaan jokaisen toiston jälkeen ja
kaikki pääsevät harjoittelemaan toistensa kanssa. Tämän jälkeen siirrymme
vaikeampien taitojen harjoitteluun ja näin kisojen lähellä kisaparit käyttävät
tätä aikaa omien kisastunttiensa hiomiseen. Yleensä torstain treenien jälkeen
vuorossa on kunto-osuus porrastreenin ja loikkien muodossa, mutta tällä
viikolla osuus korvattiin yhteisellä palauttelulla.
Perjantai
Perjantai oli jälleen lepopäivä yhteisten treenien osalta. Onnistuin
torstain treeneissä loukkaamaan olkapääni, joten halusin käydä kokeilemassa sen
kuntoa seuraavan päivän esiintymistä silmällä pitäen. Ilta kuluikin akrobatiaa
treenatessa sekä stunttien perustaitoja kokeillessa. Olkapää tuntui jo paljon
paremmalta, minkä myötä sain haihdutettua liikkumista rajoittavan
loukkaantumisen mahdollisuuden mielestäni.
Lauantai
Lauantaina esiinnyimme Funky Teamin Spring Showcasessa, joka
oli toinen virallinen esiintymisemme. Skillz Gymillä esiintymiset tuntuvat
itselleni usein lähes normaaleilta treeneiltä, joten vieraassa paikassa innokkaalle
katsomolle esiintyessä sain ensimmäistä kertaa kunnolla kisafiilistä päälle,
vaikkakin virallisen suorituksen jännitys jäi ainakin vielä tässä vaiheessa uupumaan.
Jutut lämpättiin läpi niin kuin ne Floridassa tullaan tekemään ja hommassa
pyrittiin muutenkin hakemaan mahdollisimman autenttista ensimmäisen kisapäivän henkeä.
Esiintyminen meni hyvin ja maanantain ravintoluennon oppien mukaisesti nappasimme
heti esityksen jälkeen pientä purtavaa naamaan, jotta palautuminen pääsi
alkamaan. Spring Showcasen päätyttyä kävimme joukkueen kanssa vielä syömässä ja
viettämässä laatuaikaa yhdessä.
Sunnuntai
Day 2, showtime! Edellisen päivän Day 1 -simulaation jälkeen
haimme viikon viimeisissä treeneissä finaalipäivän tunnelmaa. Homma lähti
liikkeelle yhteisellä mielikuvaharjoituksella, jonka jälkeen lämmittelimme taidot
läpi taas kuten ne tullaan kisoissa käymään. Yhteinen hengennostatus, kuulutus
lavalle ja taas mentiin! Esityksestä jäi hyvä fiilis, että koko ajan mennään
eteenpäin, vaikka henkilökohtaisesti jäikin vielä paljon petrattavaa viimeisien
viikkojen vetoihin.
Yleiset odotukset kisoista
En ole omasta mielestäni kovin jännittäjätyyppiä. Yleensä
sitä vaan toteaa ennen suoritusta, että kaikki treenit on jo treenattu eikä
menneeseen voi enää vaikuttaa. Ei auta kuin antaa parhaansa ja katsoa mihin se
riittää. Sen jälkeen kun pienenä ala-astelaisena istuin ensimmäisissä avoimissa
shakkikisoissani pelaamaan keski-ikäistä ammattimaisen oloista herraa vastaan,
ei mikään tilanne ole onnistunut enää nostamaan jännitystä samalle tasolle. Tuleva
MM-kilpailu tulee kuitenkin oletettavasti olemaan aivan eri tasolla kuin mitä
tähän mennessä olen kokenut, joten innolla odotan millaisia reaktioita sitä
löytää itsestään! Viime leirillä katsoimme videoita menneiden vuosien kisareissuilta
ja verhon takana oman vuoron odottamisesta kuvatut pätkät välittivät hyvin
tunnelmaa myös kameran toiselle puolelle. Pelkkä tilanteen seuraaminen sai
vatsan täyttymään perhosista ja sykkeen nousemaan. Onneksi kisoissa ympärillä on
kokeneita huipputyyppejä ja tässä vaiheessa on syntynyt jo kova luotto
kavereihin, joten se on selvää, että tämä porukka ei jätä ketään kylmäksi kun
esiintyminen koittaa!
Know pain know gain.
All the way up!
-Lasse
P.S.
Yleisön pyynnöstä loppuun kisa-aiheista haiku-runoutta:
Kisaohjelma.
Esirippu lasketaan.
Lava sokaisee.
Haukkoo henkeään
yleisö seuratessaan
suurta viihdettä.
Yleisö mylvii!
Ah, mikä sensaatio,
voitolla yöhön!
1 kommentti:
Hieno kirjoitus. Tsemppiä ja menestystä kisoihin!
Lähetä kommentti